Työpaikka on keskusteluiden verkosto

Onko työpaikkasi organisaatio, jossa ihmiset tekevät heille tehtävänkuvassa sovittua työtä sivuilleen vilkuilematta? Vai onko se enemmän keskusteluiden verkosto, jossa erilaisia asioita pohditaan, sovitaan ja koordinoidaan jatkuvasti erilaisissa kokoonpanoissa. Toivottavasti ainakin jossakin määrin molempia. Luultavasti kaikilla työpaikoilla keskustellaan, mutta systemaattisuudessa on aste-eroja.

Keskusteluilla tarkoitetaan kielellistä vuorovaikutusta jossakin muodossa. Määritelmässä paljon painoa on sanalla ”vuoro(vaikutus)”, keskusteluksi ei oikein voi sanoa esimerkiksi yksisuuntaista ohjeiden, muistioiden tai strategioiden jakelua esimiehiltä työntekijöille. Paremminkin nämä muodostavat aiheita, joista sitten keskustellaan käytävillä, lähetellään sähköposteja ja muodostetaan mielipiteitä.

Joskus kuulee ihmisten ajattelevan, että jatkuva erilaisten asioiden pohdiskelu on vain haitta työn tekemiselle. Siinä he voivat olla osin oikeassa tai kokonaan väärässä riippuen työtehtävien laadusta. Mitä vaativampaa ja monimutkaisempaa työ on, sitä enemmän keskusteluja tarvitaan. Mitä enemmän toimitaan alueella, jossa ei ole itsestään selviä työtapoja hyvän tuloksen aikaansaamiseksi, sitä enemmän keskusteluja tarvitaan. Yleisesti ottaen työ on muuttumassa siihen suuntaan, että jatkuvan koordinaation tarve on lisääntymässä ja esimerkiksi prosesseilla ohjaaminen on riittämätöntä. Tämä merkitsee sitä, että juuri asioista keskusteleminen on se voima, joka luo perustan hyvälle suoriutumiselle.

Asioiden epävirallinen puinti työpaikoilla merkitsee, että keskustelu on asia, joka esimiesten pitäisi ottaa huomioon. Se mm. vie usein paljon työaikaa ja toiseksi asioissa tehdyt johtopäätökset voivat yllättää esimiehen. Tämä ei tarkoita keskusteluiden rajoittamista, se ei varmasti johda hyvään, vaan niihin osallistumista ja niiden ohjaamista. Millaisia keskusteluita työpaikalla sitten tarvittaisiin?

  1. Työyhteisökeskustelu, jonka tarkoituksena on liittää yhteen tulevaisuus ja nykyisyys. Useimmat ihmiset ja organisaatiot pyrkivät siihen että asiat olisivat paremmin tulevaisuudessa. Tämä pyrkimys tuottaa monilla työntekijöillä ideoita ja myös kritiikkiä nykyisiä oloja kohtaan. Mikäli ideoilla ei ole kanavaa tulla toteutetuiksi tai kritiikillä ei ole kanavaa tulla kuulluksi, pulmia on tiedossa. Kriittiset käytäväkeskustelut kasvattavat joskus painetta siihen mittaan, että se jossakin tilanteessa purkautuu niin, että se yllättää esimiehen. Silloin saatetaan olla jo vaiheessa, jossa rauhallinen pohdinta ei enää ole mahdollista. Työyhteisökeskustelut tuottavat ideoita ja paljastavat ongelmakohtia.
  2. Työtä koskevat keskustelut, joiden tarkoituksena on ratkaista erilaisia pulmakysymyksiä. Mitä enemmän osaamista vaativa työ, sitä enemmän siinä on pulmia. Ne voivat olla yksittäisen henkilön pulmia tai sellaisia, jotka koskevat useampaa henkilöä. Molemmat, mutta varsinkin viime mainitut ovat esimiehen työkenttää. Monet ammattilaiset selvittävät oman työnsä pulmia tehokkaasti kollegoidensa epävirallisen tuen avulla. Useampaa henkilöä koskevat pulmat selviävät parhaiten ryhmäkeskustelun kautta ja sellaisen toteuttaminen kuuluu paremmin esimiehen kuin yksittäisen työntekijän vastuulle.
  3. Yksilölliset valmentavat keskustelut, joiden tarkoituksena on parantaa henkilösuhdetta esimiehen ja työntekijän välillä ja auttaa työntekijää suoriutumaan työssään. Esimiehen ja työntekijän hyvä henkilösuhde auttaa molempia työssään ja parantaa aina johtamisen laatua. Valmentamisen tarkoituksena on parantaa osaamista ja se tietysti vaikuttaa työn laatuun.
Urpo Jalava

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *